Oli inspiroivaa päättää kaunis kesäinen ilta ja helteinen viikonloppu kukkahommeleihin.
Olen ollut tyytyväinen yksivuotisten tuomasta vaihtelusta kukkapenkkiin, niiden käytöstä leikkokukkina ja ihan vain penkkien aukkopaikkojen täyttäjinä. Syyskuussa puutarhassa on jo niin runsasta, ettei tavan pihipenakaan enää jaksa vain säästää, vaan samaan aikaan pitää myös syödä. Keräsin isoimpia daalioita, rentoja revonhäntiä, tähtimäistä risiiniä, tummaa keijunkukkaa ja purppuraheisiangervoa.
Pellonpientareelta sain pietaryrtit ja osmankäämit, omalta kasvimaalta mangoldia – ja leivoin kasvihuoneessa kukkaöverit tämän hellekesän saldon kunniaksi.
Trendikkäintä on hakea kukka-asetelmiin ja kimppuihin liikettä ja luonnonmukaisuutta.
Yhdistää ehkäpä perinteinen astia graafisiin leikkoihin. Hyvältä se näyttää omaan silmäänikin, mutta ylipäänsä kaikki metsäinen ja muu lähiväriharmonia puhuttelee minua entistä kovemmin alkavana syksynä. Rauhoittaakin kesän väriloiston jälkeen.
Kukkahommelit ajavat välillä saman asian kuin jooga.
Pää tyhjenee, ja osaa nauttia hetkestä. Anna itsesi inspiroitua luonnosta, ja katso mitä teillä kasvaa postilaatikolla ja autopaikalla. Ei kaikkea turhaksi luultua tarvitse trimmerillä ajella, voi sen säästääkin. Tai käyttää oikein kauniilla tavalla.
Hyvää työtä, keep it going❤️