Kevättä ilmassa, haistaahan sen!
Tiedätkö sen tuoksun, kun aurinko porottaa hangelle? Niin minäkin tiedän - ja se polttaa yhtä lailla ihoa kuin kasveja.
Tuuli ja aurinko ahavoittavat, ei vain huulia ja poskipäitä, vaan myös ikivihreitä kasveja. Kuten talviherkkä iho, joka ei kestä kuivattavaa tuulta yhdistettynä aurinkoon, myös kasveille on koittamassa haasteelliset ajat. Havukasvit yhteyttävät neulasillaan ja mahoniat ja rhododendrot lehdillään, mutta routainen maa ei tarjoa vettä elintoimintojen ylläpitämiseksi. - Aika ikävä tilanne.
Kasvit suojaan kevään porotukselta
Etenkin nuoria ja arkoja kasveja samoin kuin väärään paikkaan istutettuja puutarhakasveja on syytä suojata tuulelta ja auringolta. Oikea toimi suojaamisessa on varjostaminen. Metsä varjostaa nuoria ja arkoja kasveja, puutarha voi taasen olla hyvinkin avoin ja valoisa.
Varjostaminen ei tarkoita kasvin paketoimista lämpimään tiukkaan pakettiin. Itse asiassa mitä kauempana kasvista varjostus toteutetaan, sen hellävaraisempaa se on. Liian tiukka ja lämpöä pidättävä varjostuskangas on enemmän kasvin vihollinen kuin apuri.
Tarvitaanko pilkkihaalareita?
Lämpöä pidättävän hallaharson kääriminen havun ympärille on turhaa julmuutta, joka nopeuttaa kasvin kuivumista entisestään. Tarkoitus on varjostaa, ei tehdä kasville omia pilkkihaalareita – aika simppeliä, eikös!
Nostan ulkoruukuissa kasvatettavat tuijat talon pohjoispuolelle, kun olen valmis luopumaan jouluvaloista ja antamaan kasveille rauhallisen sydäntalven levon. Se tapahtuu yleensä viimeistään helmikuun alussa. Hyvin talvetetut havuruukut onkin sitten ilo nostaa etelän puoleiselle portille aikaisin keväällä, silloin kun maa on muutoin vielä paljas. Auringonpalvonta voi taas alkaa, kunhan kasvin ruukku on sula ja kasvin nestetasapainosta on huolehdittu.
Siis aurinkolasit päähän ja vahvaa suojakerrointa nassuun ja ulos seuraavana vapaapäivänä tai viikonloppuna hoitamaan puutarhan ikivihreiden kasvien kevätiho kuntoon.
Intoa päivään, sieltä se kevät jo tulee.
Terkuin, Sari
Viimeisimmät kommentit